sunnuntai 24. toukokuuta 2009

mustaa, valkoista, harmaata


se on nielaissut minut
synkkä ja musta pimeys
kietonut helmoihinsa
joiden pehmeys erehdyttää luulemaan
että tässä on turvallista olla

katson taakse
vain valkoista
pyyhekumilla pyyhittyä
entisen elämän jäljet
suttuisina vielä erotettavissa

katson eteen
haaleita, harmaita sävyjä
liian kovalla kynällä
pikaisesti hahmoteltuja

on katsottava hyvin läheltä