maanantai 28. huhtikuuta 2008

Want woman!


**Tämä postaus on tuotu vanhasta päiväkirjasta (toukokuu 2009).**


Kanssa-kruisaajani tuolla omassa päiväkirjassaan eilen vuodatti tunteella julki halunsa saada nainen (vaikkakin vaihtoi sen järkevästi motskarihimoon tänään). Minäkin tahon! Naisen, en motskaria. Hankaluus on vain siinä, että tahdon yhden tietyn naisen, mutta se ei oikein taida tarpeeksi tahtoa minua. Reilut kaksi vuotta tässä on jo soudettu ja huovattu, tai melottu eteen ja taakse.

Mutta onneksi mulla on ensimmäiseltä naisystävältäni perintönä saamani, kaikki nämä pitkät vuodet hyvin yöpaitana palvellut oheinen vaatekappale, jonka voin aina vetää päälleni ja lähteä paanalle jos siltä tuntuu. Ei ole vielä tuntunut. Paitsi vähän. Joskus.

Ja sitten mä haluan vielä yhden teltankin, mutta se menee jo materialisimin puolelle, joten pois se minusta, olenhan mieluusti henkisiä arvoja kannattava.

Ylihuomenna kuitenkin koirien kanssa luonnon helmaan vapun viettoon ihan kolmistaan, uudella tai vanhalla teltalla. Tuskin tulee tungosta seuraksi. 

sunnuntai 20. huhtikuuta 2008

Pentu!


**Tämä postaus on tuotu vanhasta päiväkirjasta (toukokuu 2009).**


Koiranpentu! Porokoiranpentu! Ei ole kylläkään itselleni tulossa, mutta melkein kuitenkin, koskapa exäni sellaisen kesän alussa hankkii nykyisen koiransa (joka on vielä oikeastaan puoliksi myös minun) seuraksi. Ja se pieni pötkylä on vieläpä tän minun nuoremman höperän siskopuoli. Että ollaan sitten niinku sukua. Äitienpäivänä koitan päästä mukaan pentuja katsomaan, tiedossa siis pitkä ajomatka Ranualle, mutta mitäpä sitä ei tekisi että pääsee nuuhkimaan sitä ihanaa hunajamuro-pennuntuoksua!

Koirajuttua muutenkin tänään; kohta pakkaan kamppeet kassiin ja lähden koirien kanssa metsään. Käppäilyn lisäksi harrastamme yhteiskunnallista hyödyllisyyttä ja menemme etsintäkoirayhdistyksen harjoituksiin. Nuorempi pääsee pitkästä aikaa kokeilemaan, miten se eksyneen jäljestys oikein sujuukaan. Ihan huippua päästä taas hommiin, kun on syksystä asti ollut polvivamman ja -leikkauksen vuoksi pois kuviosta. No, ensi kuussa operoidaan toinen lumpio, joten siinäpä sitten taas kesä meneekin köppäillessä. Mutta siihen asti pitää nyt ottaa kaikki irti! 

torstai 17. huhtikuuta 2008

Ompottaa


**Tämä postaus on tuotu vanhasta päiväkirjasta (toukokuu 2009).**


Mäkkiunelmani on taas askeleen lähempänä toteutumista, koskapa verottaja muisti mukavalla postilla. Jipi jipi! Nyt pitäisi vain kyetä malttamaan joulukuuhun - muka! Ei käy! Toivottavasti jo kesäkuussa tämä laukeamispisteessä (noin niinku negatiivisessa mielessä...) olevan pöytä-peesee on vaihtunut ihanaiseen omenalaatikkoon!

Ei mulla muuta! Nam!

Niin paitsi sitä, että jokunen on yksärillä minulle ihmetellyt arktista mielenlaatuani, kun ihan jo viime viikonloppuna räntäsateessa teltassa nukuin. "Kehutaan" nyt sitten samaan syssyyn, että pääsiäisenä Pöyrisjärven vaelluksella nukuttiin teltassa pitkäperjantaiyö, ja mittarissa oli ollut -33 astetta pakkasta... Okei, myönnän, että oli aluksi vaikeaa nukahtaa kun selluliitit olivat jäässä, mutta onneksi on keksitty sellaiset kätevät, kemialliset kädenlämmittimet, kun mitään biologista kokovartalolämmittäjää ei ollut mukana. 

sunnuntai 13. huhtikuuta 2008

Ta(i)katalvi


**Tämä postaus on tuotu vanhasta päiväkirjasta (toukokuu 2009).**


Heräsin aamulla teltasta (kuvassa). Onneksi olin yöllä sinne mennyt nukkumaan ihan tietoisesti niin ei minään yllätyksenä se herääminen tullut. Nukkumaanmenon aikaan vain oli melko keväinen sää vielä, maasto lumetonta ja kuivaa, ja tähtikirkas taivas antoi jopa ymmärtää, että tulisi pakkasyö. Vielä mitä! Pian alkoi sataa räntää ja tuuli heilutteli asumustani, joka ei ollut kiinnitetty sen kummemmin, koskapa olin pystyttänyt sen vanhan parilaavun pohjalle. Tasaisia teltan paikkoja kun ei ympäristöstä muuten löytynyt. Kohtuuhyvät unet sitä silti tuli nautittua, lyhyeksi vain jäivät mokomat. Koirien kanssa on ihanaa nukkua teltassa kun ne eivät kotona saa nukkua sängyssä. Lämmittävätkin mukavasti siinä vieressä tuhistessaan.

Työhön liittyvä koulutusviikonloppu on siis onnellisesti ohi, koirillakin oli mukavaa kun saivat olla mukana. Minä opin, jälleen kerran, että kannattaa aina muistaa juoda tarpeeksi (vettä!) niin ei tule pää kipeäksi, ja että otsalamppu on hyvä muistaa ottaa mukaan eikä jättää kotiin. 

Nyt nukuttaisi, mutta jos vaivun untuvasaarille nyt, ei illalla sitten nukuta ja menee yö kukkuessa. Koska en ole käki, koitan nyt pysytellä hereillä edes kolmisen tuntia vielä.

Huoh. Huomenna taas töihin, tässähän tämä meni kaatosateessa metsässä rämpiessä ainoa vapaapäivä, Mutta masokistista kyllä, nautin siitä :). 

torstai 10. huhtikuuta 2008

Työpahoinvointia


**Tämä postaus on tuotu vanhasta päiväkirjasta (toukokuu 2009).**


Osallistun töissä jonkun yliopistotutkijan työhyvinvointimittaukseen. Kaksi vuorokautta pitää tepastella Suunnon sykevyö kropan ympärillä ja työpäivän jälkeen, aamulla sekä illalla pohtia monivalintatehtävien ääressä mitkä työhön liittyvät asiat nyt olivat iloja ja mitkä harmeja ja tuntuuko kevyeltä vai raskaalta ja niin edelleen. Nyt tuntuu ihan kevyeltä vielä, tässä ensimmäisen aamulenkin jäljiltä aamukahvilla istuessa, mutta eiköhän se tässä vielä muuttumaan saada, mitä lähemmäs töihinlähtöaika hiipii.

Muuttuneiden työkuvioiden vuoksi teen tästä lähtien kolme viikkoa kuussa iltavuoroa, mikä tarkoittaa aasiakkaiden palvelemista ostoshelkutissa yhdestä yhdeksään asti illalla. Kotona olen vähän ennen kymmentä, siitä sitten koirien kanssa reippaalle iltalenkille, ja johan puoliltaöin pääsenkin tsuumailemaan, että olisiko kenties jotain sosiaalista tapahtumaa vielä ystävä- ja harrastuspiireissä tarjolla.

Sittu. 

No, pitää kai olla iloinen, että on edes töitä, kun ei tunnu tuo viime vuosituhannella alkanut opiskelukaan koskaan valmistuvan. Eläkeikään saakka ei varmaan täälläkään kyllä viihdy, siitä pitävät nuo työajat kyllä huolen. Muutenhan olen ihan unelmatyössä, kun saan omien harrastuskamojen keskellä viettää kaiket päivät ja aasiakkaatkin yleensä ovat varsin siedettäviä, joskus jopa mukavia.

Työhyvinvointimittaus jatkuu yhden vapaapäivän mittauksella viikonloppuna. Harmi vain, että sunnuntai on ainoa vapaapäiväni ja sekin menee työhön liittyvässä koulutuksessa. Saattaa sykevyöhön tallentua kummallista tärinää ja outoja piikkejä... 

tiistai 8. huhtikuuta 2008

Nysse alkaa!


**Tämä postaus on tuotu vanhasta päiväkirjasta (toukokuu 2009).**


Päiväkirjan pito nimittäin! Innoitus tuli eräältä toiselta qruiserilta, hänen mitenkään aktiivisesti sitä tyrkyttämättä kuitenkaan. Kunhan lueskelin remppajuttujaan ja ajattelin, että kas, olisinpa minäkin rempatessani pitänyt päiväkirjaa, kylläpä olisi viihdyttävää lukea jälkikäteen kaikesta perkelöinnistä ja takaiskuista.

Hokasinpa sitten, että eipä ole remppa mulla valmis vieläkään, joten aina ehtii aloittaa. Päiväkirjallisuudenkin siis. Puhumattakaan siitä, että mun elämä ei ole ollenkaan valmis, joten siinä tulikin jo monta syytä kirjata ylös kaikenmoista triviaalia tapahtumaa, joilla itseänsä sitten joskus kenties voisi viihdyttää. Muisti kun tuppaa jo reistaamaan, kuten suvussamme on tapana.

Lyhyeksi jää kuitenkin tämä virsi nyt, koskapa pesukone vaatii tyhjennystä, minkä jälkeen koirat vaativat pienen ulkoilun ja sitten onkin jo riennettävä työmaalle palvelemaan aasiakkaita. Khiire, khiire!